Aloitimme suurinpiirtein satavuotiaan, mutta jo 40 vuotta navetassa lojuneen hienon, edesmenneen Isopappani sohvan kunnostamisen tuomalla sen meille. Sohva taisi luulla jo viimeisen leposijansa löytyneen - vaan toisin kävi.
Puhdistin todella likaantuneen puusohvan puutarhaletkun, juuriharjan ja mäntysuovan avulla. Lika oli niin pinttynyttä ja sitä oli niin paljon, että melkein voimat loppuivat. Työskentelin toisaalta tehokkaasti: sohva oli puhdistettu, huuhdeltu, kannettu sisälle ja kuivattu kevyesti liinoilla noin 1,5 tunnissa.
Toisaalta ulkona oli kyllä pirun kylmäkin - lisäksi satoi ihan reilusti vettä.
Nyt kuivatamme sohvaa pari päivää. Siirrämme sen sitten tupakeittiöön lipaston tilalle.
Joudumme vielä ostamaan sohvaan noin 65 cm X 175 cm kokoisen liimapuulevyn sohvalaatikon päälle (kansi puuttui, koska sohva oli toiminut aiemmin sänkynä) ja joko maalaamaan tai petsaamaan sen jollakin 'punamulta'-tyylisellä maalilla tai petsillä. Sohvan väri on hyvin punertavan ruskea, joskin maali on kulunutta. Voi olla, että maalattua osaa on sen vuoksi myös hieman vanhennettava.
 |
| Haimme vuosikymmenien myötä likaantuneen sohvan navetasta. |
 |
| Tästä kuvasta näkyy niin sohvan väri - kuin lian määräkin - parhaiten. Laatikko piti irrottaa sohvan päältä ja puhdistaa sohva- ja laatikko-osat erikseen, koska ne olivat pohjaa ja jalkoja myöden pinttynyttä likaa täynnä. |
 |
| Sohva ennen puhdistusta. Laatikko takana. |
 |
| Puhdistettu sohva eteisessämme. Sohva kiiltelee puutarhaletkulla pesun jäljiltä: laitoimme alle pahvia ja sanomalehtiä ja sitten kuivasimme vielä kevyesti sohvan. Se muuten täytti lähes kokonaan eteisemme. Tällä tavoin asiat saavat oikeat mittasuhteet. Aiemmin pidin eteistämme edes jonkin kokoisena - enää en. ;) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti