1. Vanhojen kasvannaisten vuosittainen poisto
Maalikuussa 2014 viimeisilläni raskaana ollessani havahduin tarkastelemaan lähempää vadelma- ja karhunvatukkarivistömme rehevähköä ulkomuotoa.
Aloitin puskien siistimisen leikkaamalla aluksi vanhat, kuivuneet edellisvuoden oksat pois juureen asti - niitä riittikin melkoinen määrä. Oksan väristä oli helppo tunnistaa karsittavat yksilöt, ne kun olivat väriltään harmahtavia tai täysharmaita, uudet oksat taas lähempänä ruskeaa.
Karsimme vielä suurehkon määrän hieman hassussa paikassa olevaa luonnonvadelmaa ja jätimme sitä suoran, siistimmän rivillisen kasvamaan karhunvatukkarivistön viereen.
2. Rikkakasvien poistaminen?
Tilasimme seuraavaksi kasan haketta ja levitimme sitä rikkaruohoista puhdistettujen vadelmien juurelle. Maisemointikangasta ei voinut laittaa karhunvatukoille eikä niiden vieressä kasvavalle tavalliselle vadelmarivistölle, koska vadelmat leviävät juurakon kautta ja eivät olisi välttämättä päässeet nousemaan tällöin kankaan läpi.
3. Vadelmien tukeminen
Rakensimme romahtamaisillaan olevien, laudasta tehtyjen tukien tilalle uudet. Lisäksi laitoimme väleissä meneviä tukinaruja 2-3 kpl jokaiseen karsinaan ja tuimme vielä lähes jokaisen vadelman yksittäin marjapensaille tarkoitettujen tukilankojen avulla. Näin ne eivät (toivon mukaan) kaatuisi toistensa päälle ja sadon kerääminen olisi helpompaa.
Sitomisessa on oltava kuitenkin sen verran varovainen, että ei väännä vadelmanoksaa eri asentoon, missä se luonnollisesti olisi - oksat kun kukista ja marjoista painavina katkeavat tällöin helposti.
 |
Yläkulmassa karsittu ja perattu vadelma- ja vatukkarivistö sekä samat rivit uusien tukien sekä levittämisvalmiin hakkeen kera. Rakensimme vadelmariveittäin tukevista puukepeistä, vahvasta narusta ja määlyistä suorakulmion muotoiset perustuet vadelmien ja karhunvatukoiden ympärille. Käytimme vadelmien ja vatukoiden tarkempaan tukemiseen vihreää, joustavaa marjapensaille tarkoitettua sidontalankaa. Alakulmassa kukkivaa karhunvatukkaa. Kukat ovat suuret ja valkoiset.
|
 |
Sidoimme vadelmia ja vatukoita yksitellen niin, että vadelman varsi jäi löyhähkösti sidontalangan ja tukinarun väliin kasvamaan.
|
 |
Kypsä karhunvatukka on väriltään tummansininen. Raa'at taas vihreitä ja punertavia. Kun karhunvatukka on varmasti kypsä, on sen oltava todella 'muhkean' ja pehmeän, kiiltelevän ja mehukkaan näköinen. Monesti kypsä vatukka irtoaa myös raakaa helpommin tertusta. Kypsän marjan tunnistaminen on usein kyllä aikamoista taiteilua, koska joskus vielä hieman raa'at marjat irtoavat tertusta helposti, mutta taas näyttävät vähemmän muhkeilta ja kiiltäviltä - tai toisinpäin. Kypsä karhunvatukka maistuu lähes yhtä makealta kuin tavallinen vadelma tai mansikka, raa'at taas ovat poikkeuksetta kirpeän makuisia. Karhunvatukat ovat oikeita vitamiinipommeja. Lisätietoa karhunvatukoista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Karhunvatukka
|
 |
Meidän karhunvatukkalajikkeemme on erittäin runsassatoinen, kuten kuvassa näkyy. Toki kasvupaikkakin vaikuttanee, siinä kun on hyvin muhevaa multaa ja se on avaralla, aurinkoisella paikalla.
Lisää karhunvatukasta blogissa:
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti