Ensimmäisen päivityksen piti tulla oikeastaan jo pari kuukautta sitten, mutta pihan kunnostus ja vauvamme hoito ovat tuoneet hieman muuttujia hommaan. Nyt meiltä löytyi sitten aikaa tähänkin lystiin.
1. Pellon muokkaus
Aloitimme pihankunnostusurakan syksyllä 2013 raivaamalla lihasvoimin vanhalla pellolla olleen polttotunkion pois. Raivaus oli tarpeen, koska tunkiosta löytyi muun muassa ikkunan saranoita ja metalliheloja, jotka olisivat voineet jäädä muutoin nurmikon pohjalle pyörimään.
Jyrsimme sateisena isänpäivänä '13 koko heinittyneen pellonpohjan traktorilla. Masuvauvakin pääsi hetkittäin nauttimaan pellolla ja traktorissa pomppimisesta, kun äiti oli apukuskina ja keräili pellolta suurimpia kivenmurikoita pois.
Aurinkoisena ja kuivana Vapunpäivänä '14 muokkasimme pohjan jyrsimellä vielä kerran, koska syksyllä pelto oli todella märkää ja jäi sen vuoksi paakkuiseksi. Seuraavaksi jyräsimme pellon kovaksi peltojyrällä. Jaoimme pellonpohjan puoliksi niitty- ja nurmiosioihin.
 |
| Niitty- ja ruohoalueen jyrsimistä, tiilipolun rakentamista ja valmis polku jyrätyssä maassa. |
2. Nurmikko vai niitty?
Valitsimme vanhan pellonpohjan toiseen puoliskoon perinteisen nurmikon sijaan kukkakedon. Vaikka omistammekin nykyään päältäajettavan leikkurin, olisi lähes 3000 m² ruohonleikkuu-urakka jo sen laajuinen, että voisimme rekrytoida joka kesä pari TET-harjoittelijaa hoitamaan homman.
Niitty on helppohoitoinen ja kaunis. Sitä ei perustamisen jälkeen tarvitse juurikaan hoitaa. Syksyllä se on silti hyvä niittää ja kerätä kuivat kasvinvarret pois.
3. Myrkyttämisen tai muun niittypohjan köyhdyttämisen tärkeys perustamisvaiheessa
Niitty on helppohoitoisuudestaan huolimatta erittäin tärkeä myrkyttää ennen koko perustamisprosessia rikkakasveja vastaan. Olisi hyvä, että niittysiemenet kylvetään maaperään, joka on mahdollisimman karu.
Sekä myrkytys että niityn perustaminen ovat molemmat mahdollista tehdä heti ensimmäisenä kasvukautena, jos valitsee juuri oikeanlaisen myrkyn. Myrkytyksen voi tehdä näin jopa vain pari viikkoa ennen siementen kylvämistä.
Vinkkejä erilaisiin puutarhamyrkkyihin löytyy lisää esimerkiksi täältä: http://www.puutarhasielamaan.fi/.
4. Pohjan polttaminen myrkyttämisen sijasta
Niittypohjan voi myös polttaa kaasupolttimella - varsinkin jos haluaa luonnonmukaisemman tavan päästä rikkaruohoista eroon. Polttaminen on tehtävä alkukeväästä siinä vaiheessa, kun tuoreet pikkuversot alkavat nousta maasta. Parin viikon jälkeen versot poltetaan vielä kerran.
Niittysiemenet kylvetään maahan edelleen kahden viikon kuluttua toisesta polttamiskerrasta. Polttamisella ei saa aivan kaikkia rikkaruohonsiemeniä pois, mutta joka tapauksessa näin pystyy hävittämään suurimman osan kasvustosta.
5. Vaihtoehtona kesantovuosi
Niittysiemenet voi kylvää myös vaihtoehtoisesti myrkyttämistä seuraavana keväänä. Tämä tarkoittaa, että niittypohja on yhden kasvukauden kesannolla. Pohja myrkytetään tai poltetaan kerran- pari kesän aikana.
Niittyala on muokattava jyrsimällä ja tasaiseksi jyräämällä vielä kertaalleen ennen siementen kylvämistä. Muokkaamisen voi tehdä syksyllä tai seuraavana keväänä.
 |
| Niityn pohja on nyt valmis siementen kylvämiseen. Oikealla maisemointikangas ja haketta niityn ja nurmikon väliin jääneen vinon 'roskaruohokaistaleen' muuttamiseksi vuorimäntykaistaleeksi. |
6. Älä tee niinkuin me teimme...
Noviiseina ja tuoreina vanhempina emme ymmärtäneet (emmekä oikeastaan ehtineetkään) myrkyttää saati polttaa niittypohjaa ennen siementen kylvämistä. Niitylle ilmestyi alkukesästä runsaasti saviheinää, pelto-ohdaketta, lupiinia ja muita rikkakasveja, jotka veivät niittykukilta valoa ja kasvuvoimaa. Ketomme näyttikin alkukesästä lähinnä saviheinäpellolta.
Kitkimme niityltämme kymmenisen kottikärryllistä saviheinää, koska se varjosti pahasti juuri kasvamassa olevia kukkia. Niittymme pinta-ala on peräti 600 neliötä, joten emme pystyneet mitenkään nyhtämään aivan kaikkea pois. Poistimme rikkaruohot kaikista näkyvimmiltä aloilta, kuten tien varsilta ja pihan ympäriltä.
Niittykukat lähtivät kasvamaan lähestulkoon erinomaisesti paikoista, joista kitkimme saviheinän.
7. Maan jyräämisen tärkeydestä
Maan jyrääminen on tärkeää siksi, että niittyllä pystyisi ylipäätään kävelemään - mutta myös sen vuoksi, että siemenet lähtisivät itämään.
Jyrääminen tiivistää maan, mikä saa kosteuden nousemaan maan pintaan. Tällöin siemenet saavat elintärkeää vettä itääkseen.
Niittysiemenet kannattaa kylvämisen jälkeen vielä haravoida kevyesti mullan sekaan - mutta ei liian syvälle, koska kosteuden lisäksi valo on niille itämisen kannalta tärkeätä.
 |
| Niittypohja on nyt jyrätty. Lähes koko näkyvälle alalle kylvettiin niittykukkaa. |
8. Niittyseoksen valinta
Valitsimme niityllemme sekä 1-vuotisen unikkoniittysiemenseoksen, että monivuotisen niittykukkaseoksen. Seokseen voi lisätä haluttaessa myös hieman suojaheinää. Kylvimme molemmat seokset sekä suojaheinän samalla kertaa.
Tarkoituksenamme oli saada jo ensimmäisenä vuonna kukkiva niitty. Monivuotinen keto kun ei kuki vielä ensimmäisenä kesänä, vaan vasta toisena tai kolmantena kasvukautena.
Suomen Niittysiemeneltä saa nettikaupasta (http://suomenniittysiemen.valmiskauppa.fi/index.php) tilaamalla monentyylisiä niittykukkaseoksia huomattavasti meidän peltoamme piempiinkin pihoihin. Voipa niistä tehdä vaikka keskimääräistä suuremman kukkapenkinkin. Niittyseoksia on myynnissä myös ainakin Kodin Terrassa. Pusseja on montaa eri kokoa - pienistä alkaen.
Tarkoituksenamme oli saada jo ensimmäisenä vuonna kukkiva niitty. Monivuotinen keto kun ei kuki vielä ensimmäisenä kesänä, vaan vasta toisena tai kolmantena kasvukautena.
 |
| Kukkivaa unikkoniittyä. |
9. Niityn perustaminen pienelle pihalle
 |
10. Siementen kylväminen
Sekoitimme siemenet puutarhakalkkiin kylvämisen helpottamiseksi suhteeseen 0,5 kg siemeniä/ 10 kg kalkkia. Piirsimme peltoon haravanvarrella kuusi suurin piirtein samankokoista ruutua, jotta pystyimme hahmottamaan suuren kylvöalan.
Sekoitimme kukkien- ja suojaheinänsiemenet ensin keskenään, jonka jälkeen lisäsimme seokseen kalkin. Jaoimme kalkki-siemenseokset kuuteen ämpäriin, jotka levitimme niitylle niin ikään kuuteen samankoiseen osioon. Haravoimme siemenet lopuksi kevyesti mullan sekaan.
 |
Koska olimme jo jyräneet maan, piti tiilipolkuja varten jyrsiä käsikoneella tila. Sen jälkeen maa oli yhä niin kovaa, että saimme tiilet maahan tarpeeksi syvälle vain ensin lapiolla - ja sitten vielä pikkuhakulla kaivamalla. Jokaisen tiilen väliin laitettiin multaa ja lopuksi polut kasteltiin, jotta tiilet "junttaantuisivat" hieman maahan. Sen jälkeen kylvimme niittysiemenseokset, joissa oli mukana myös hieman suojaheinää.
11.Niityllä käyskentelyä helpottavat polut
Rakensimme niitylle kaksi polkua vanhoista, sukulaisillamme lojuneista 40-vuotiaista tiilistä, joille ei ollut muutakaan käyttöä. Näin kedolla pystyy käyskentelemään ilman, että kukat tulevat tallotuiksi. Polkuja voi jatkossa polttaa tarvittaessa kaasupolttimella esimerkiksi keväisin, jotta ne pysyvät puhtaina.
Jätimme niitylle myös muutaman pikkumännyn, ne kun näyttivät sen verran komeilta, että olisi ollut suoranainen sääli kaataa kauniit pihapuut.
12. Siementen kerääminen talveksi talteen
Unikonsiemenet eivät kestä juurikaan Suomen talvea, mutta siemenkotia voi kerätä talteen ja kylvää niistä siemenet seuraavana keväänä hieman muokattuun maahan. Niittyyn voi tehdä esimerkiksi sinne tänne pieniä aloja, joista muokataan maa ja kylvetään se täyteen kerättyjä siemeniä.
Keräsimme omalta niityltämme runsaasti varsinkin unikon ja pellavan siemenkotia varsineen, jotka säilytämme talven ajan maljakoissa kotiamme kaunistamassa. Lisäksi otin talteen kukkapenkistä krassin siemenkotia pieneen kippoon. Kylvämme keväällä kaikki siemenet niitylle. 
Valmis luonnonkukkaniitty heinäkuussa 2014.
Lisää luonnonkukkaniitystä blogissa:
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti