tiistai 2. syyskuuta 2014

70-lukulaisesta rytökasasta keskiluokkaiseksi statuspihaksi

Etupiha alkaa näyttää wanhan polttotunkion sijasta pikkuhiljaa peruskaupunkilaispariskunnan unelmien rintamamiestalon pihamaalta. Tosin kahden - tai edes yhden auton - tallia ei ole, mutta tehdään se sitten joskus myöhemmin (eli ei ehkä koskaan). 

Vajat maalattu ja hiekka uudistettu. Terassi maalattu ja öljytty. Pakollinen grillikin hankittu. 'Kun isoisä ensimmäisen traktorin osti' -aikaiset kukkapenkkihirvitykset raivattu maan tasalle. Niin, ja tässähän on nyt parempikin perhe kyseessä - terassilta kun löytyvät ihan ulkokaiuttimetkin. 

Vakavasti puhuen olemme tehneet yhdessä kesässä ihan kelpo työn - oikeastaan varsinaisen uudisraivauksen. Pihaunelmat (Ah!)toteen.

Sitten seuraa varoituksen sana: ....tässä ei vielä kaikki.

Salaisena tavoitteenamme on voittaa 'vuoden palkintopiha' (http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Ymparisto/Siisti-Riksu/Ajankohtaista/Siisti-Riksu--pihakilpailu/)  -titteli. 

Vuonna 2034. 


Wanhasta punamullasta hieman maanläheisempään sävyyn maalattu vaja - sekä rikkaruohosta raivattu ja hiekoitettu pihamaa.



Pakollinen omenakuva (tehostaa maalaisromantiikan tuntua). 



Hankimme muutamat Erikat korostamaan terassiamme.







 Paikka auringossa.






Pihaamme ympäröi tämännäköinen rytökasa - tarkemmin voimalinjan alla kulkeva oja ja vanhoja tunkioita. Teimme pari sireeniaitaa pihan rajaksi. Ne saattavat toivon mukaan estää pikkuisemme juoksentelua tulevaisuudessa ojanpohjia tonkimaan. Koko kuvan ala oli jämäkkää vadelma-koiranputkirytökasaa ja tunkiota. Teimme tähänkin uuden nurmikon. Koiranputket, vadelmat, nokkoset ja voikukat uhkaavat silti yhä tunkea hakkeesta, maisemointikankaasta ja nurmesta läpi. Betoniporsaita emme uskaltaneet poistaa kulmasta - koko piha kun olisi saattanut sen seurauksena romahtaa alaspäin reilusti. Ehkä joskus raivaamme ne pois...


Teimme vajojen jatkoksi työkonekatoksen, jonka pohjustimme maisemointikankaalla ja pihahiekalla. Katos pitää vielä maalata. Mahdollisesti teemme siihen vielä yhden seinän vajojen taakse jemmatuista, vanhoista talon remontointilaudoista. Katoksenkin ympärillä on uusi nurmi, josta valitettavasti tunkee yhä vanhaa koiranputkea, nokkosta ja voikukkaa(poistimme runsaasti juurakkoa, mutta näemmä emme saaneet ihan kaikkea pois). Palkintopiha odottakoon siis vielä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti