Niittysiementen kylvämisen jälkeen raivasimme kaistaleen niityn ja pihan väliin. 2 metrin levyinen ja 20 metriä pitkä ruohokaistale oli niin vinossa ja täynnä kaikenlaista roskaheinää ja suuria pajupuita, että näimme parhaaksi tehdä siitä jotain ihan muuta, kuin niittyä.
Pajut piti kaivaa maasta käsin ylös, ne kun tuppaavat kasvaa nopeasti takaisin pelkän sahauksen voimasta. Kaivoimme siis neljä pajunjuurakkoa maasta - joka vei muuten aikaa. Pohjustimme kaistaleen maisemointikankaalla ja lapioimme päälle muutaman sentin hakekerroksen, jotta heinät, pajut, nokkoset, koiranputket ja voikukat (ja muutama rikkaruoholajike jäi vielä puuttumaan listasta) eivät kasvaisi ainakaan ihan heti läpi.
Aluksi ajattelimme istuttaa kaistaleeseen pienikokoista kääpiövuorimäntyä - mutta koska suuremmaksi kasvavaa vuorimäntyä on varsin helppo leikata haluttuun kokoon ja muotoon - päädyimme vuorimäntyihin. Istutimme männyt metrin välein toisistaan. Nyt sitten katsotaan, miten suuriksi ja nopeasti ne kasvavat.
 |
Mäntykaistaleen paikalla kasvoi mm. marjapensaita, pajupuita ja kuusentaimia. Maa oli todella kaltevaa ja möykkyistä.
|
 |
Maa piti jyrsiä traktorin sijasta käsijyrsimellä (koska traktorilla ei päässyt ison kuusen alle - ja käsijyrsin oli muutenkin näppärämpi tarkempaa työtä varten) ja sen jälkeen haravoida juurista sekä tasata kaltevaa maata. Apuna tasaisen jäljen saamiseen oli kaistaleen päästä päähän vedetty naru. Siirsimme marjapensaat Ikean kasseihin ennen tulevan kasvimaan kulmaan siirtämistä, kassit kun pitävät hyvin vettä. Pensaat olivat viikon kasseissa ennen siirtoa - ja lähtivät mainiosti kasvamaan. Kirjoitushetkellä ne tuottavat jo marjoja.
|
 |
| Kaivoimme puunjuuret hakulla ja kirveellä maasta metrin syvyydeltä. Alakulmassa valmis mäntykangas, joskin männyt ovat vielä kovin pieniä. Välissä hieman kiviä, jotka löysimme vajan takaa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti