1. Maan muokkaaminen
Nurmikon perustamisen ensimmäinen vaihe koostui vanhan pellon takaosan muokkaamisesta. Ensin jyrsimme - ja sitten jyräsimme - traktorilla alueen. Uusi nurmialue on pinta-alaltaan n. 1000 m².
 |
| Kuvassa n. puolet uudesta nurmialasta ensimmäisen möyhimisen jälkeen keväällä 2014. Perustettavan nurmikon keskelle jäi ruohikon rikkova karhunvatukkarivistö. Näyttää pahalta - mutta siirrämme vatukat pikku hiljaa kahden vuoden aikana aivan pihamme takareunaan. Ensin on kuitenkin katsottava, miten ne lähtevät kasvamaan uudessa paikassa. |
Nurmialueen kokonaisneliömäärä oli näin suuri sen vuoksi, että uudistimme täysin osan vanhankin pihamme nurmikosta, se kun oli sietämätön ajaa ruohonleikkurilla. Koko alapihan niin sanottu nurmikko oli aivan kuoppainen ja täynnä rikkaruohoja. Lisäksi ruoho kasvoi epätasaisesti.
 | ||
Toinen puoli tulevasta nurmesta: tämä oli vanhaa, erittäin huonoksi mennyttä nurmea. Keskellä on muokkaamaton alue, koska siinä oli ruohottunut mansikkamaa muoveineen. Se jyrsittiin pois roudan sulettua.
|
Jyrsimme pellon lainatraktorilla kahdesti, ensin marraskuussa 2013 ja toistamiseen keväällä 2014,koska syksyllä maa oli jo mennyt niin pehmeäksi ja märäksi, että se jäi liian paakkuiseksi.
 |
| Vanhaan pellonpohjaan syksyllä jyrsitty pinta paljastui keväällä lumen alta. Tämä on pellonpohjan puoleinen puoli tulevasta nurmikosta. Keskellä muokkaamatta vielä pieni kaistale, koska syksyllä peltoa jyrsiessämme tuli lopulta niin pimeää ja märkää, että jätimme suosiolla loput keväälle. |
Nurmialue on hyvä jyrätä - se saa kosteuden nousemaan maan pinnalle, mikä edesauttaa siementen itämistä. Vähän pienemmät alat tai korjattavat nurmikon osat voi "jyrätä" vaikka ihan jaloilla tai esimerkiksi päältäajettavalla ruohonleikkurilla, jos käsi- tai peltojyrää ei ole.
 |
| Nyt koko ala on jyrsitty kahdesti sekä jyrätty. Ruohotupsuja ja epätasaisuuksia jäi erittäin paljon. Ne oli kaikki haravoitava tasaiseksi ennen siementen kylvämistä. Haravointi vei tietenkin todella paljon aikaa, koska uuden nurmikon pinta-ala on n. 1000 neliötä. |
2. Siementen koostumuksen valinta ja kylväminen
Emme halunneet "kotikutoista golfnurmea", joten sekoitimme ruohonsiementen sekaan reilusti valkoapilaa. Se tekee nurmesta paremmin tallausta kestävän sekä tuuheamman näköisen.
Levitimme nurmikko-apilasiemen -valmisseosta 3 kg/ per 100 m², johon olimme lisänneet vielä puhdasta apilaa 2,5 % kokonaissiemenmäärästä. Valkoapilaa tuli kaiken kaikkiaan nurmikkoon paljon enemmän, mitä valmissekoitukset sisältävät.
 |
Nurmikonsiemenseos mieheni taiteilemana.
|
Jaoimme ruohonsiemen-apilaseoksen kahdeksaan samankokoiseen osaan ämpäreihin - samaten jaoimme kylvöalueen kahdeksaan osaan. Tämä helpottaa siementen jakamista suurelle alueelle ja edesauttaa niiden tasaisempaa levitystä.
 |
| Käytöstä pois ollut vauvan toinen kylpyamme sopi hyvin siementen sekoittamiseen. Jaoimme siemenet kahdeksaan osaan - ja niin ikään kylvettävän alueen. Nurmikko lähti todella hyvin kasvamaan - kuukauden päästä se oli täysin vihreä ja tuuhea. |
3. Lannoittaminen ja haravoiminen
Lopuksi haravoimme siemenet kevyesti mullan sekaan, jotta siemenet lähtevät paremmin itämään. Heittelimme vielä kalkkia päälle lannoitteeksi. Valmiille nurmelle kalkin voi levittää jo aikaisin keväällä - kesäaikaan taas mieluiten juuri ennen sadetta.
 |
| Siemenet kylvetty vanhan pellonpohjan osioon! Jätimme kaksi pellolla kasvanutta koivua pihapuiksi - muut pikkupuut kaadoimme pois. |
 |
| ...ja uusi nurmikko laitettu alulle myös vanhan, huonon nurmen tilalle. Lisää nurmikon hoidosta blogissa:
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti